Lauri Järvilehto & Paavo Järvilehto

Valjasta luovuuden voima ja työelämä muuttuu paremmaksi

Jokainen ihminen on luova. Kaikki eivät kuitenkaan kykene hyödyntämään luovuuttaan täysipainoisesti. Luovuutta kannattaa opetella jo työhyvinvoinnin vuoksi.

Sinä et ole luova ihminen. Kuvaamataidon opettajan sanat osuivat syvälle kahdeksasluokkaisen Lauri Järvilehdon sisimpään.

– Niitä traumoja tässä kai edelleen puretaan, Järvilehto naurahtaa nyt.

Aalto-yliopistossa työelämäprofessorina toimiva Järvilehto on sittemmin halunnut selvittää, mistä luovuudessa oikein on kysymys. Hän on pohtinut ja tutkinut luovuutta pitkään ja hiljattain kirjoittanut yhdessä mainosalalla työskentelevän Paavo-veljensä kanssa teoksen Pim! Olet luova. Veljesten yhteisenä haluna on purkaa luovuuteen liittyviä myyttejä.

– Itseäni on ärsyttänyt se, että luovuus on usein eriytetty niin sanotuille luoville ihmisille. Hyviä ideoita voi tulla ihan keneltä tahansa ja on harhaluulo, että jotkut ihmiset ovat luovia ja jotkut eivät ole, Paavo Järvilehto sanoo.

Järvilehtojen teesi on, että kaikki ihmiset ovat sisäsyntyisesti luovia ongelmanratkaisijoita. Luovuutta on siis meissä kaikissa, mutta eroja syntyy siinä, kuinka kykenemme käyttämään luovuuttamme. Jotta jokainen voisi valjastaa oman luovuutensa voimat, Järvilehdot ovat kehittäneet metodin, joka auttaa palastelemaan luovan prosessin selkeisiin osiin.

Työhyvinvointi vaatii kritiikittömyyden ja kriittisyyden vuorottelua

Järvilehtojen metodin ydin on siinä, että luovassa ongelmanratkaisussa tulee erottaa toisistaan kaksi asiaa: Milloin kannattaa olla täysin kritiikitön ja milloin tulee olla hyvinkin kriittinen. Esimerkiksi prosessin alussa, kun tarkoitus on vaan kerätä mahdollisimman paljon ideoita kokoon, kritiikki kannattaa unohtaa täysin.

– Ei ole mitään mieltä ryhtyä hakemaan heti alussa valmista ideaa, vaan tuottaa vaan mahdollisimman paljon massaa, jota ryhtyä työstämään, Lauri Järvilehto ohjeistaa.

Kriittisyys astuu kuvaan vasta sitten, kun ideoita ryhdytään arvioimaan ja jalostamaan. Mitkä ideoista ovat toteuttamiskelpoisia ongelmaan nähden, mitkä taas eivät? Tässä vaiheessa saatetaan myös joutua palaamaan prosessissa taaksepäin. Jos ideat eivät yksinkertaisesti ole riittävän hyviä, palataan alkuun ideoimaan lisää. Tällaista heiluriliikettä tehdään niin kauan, kunnes ratkaisu lopulta tiivistyy.

– Iso osa ongelmista luovassa työssä tulee siitä, että olemme kriittisiä väärässä paikassa tai sitten emme riittävän kriittisiä silloin, kun sitä tarvitaan. Luova työ on aina rankkaa, mutta prosessin ymmärtämisen kautta luovan työn raskautta voi merkittävästi keventää, Paavo Järvilehto sanoo.

Luovan ongelmanratkaisun hienous on myös siinä, että mitä enemmän pääsemme hyödyntämään luovuuttamme, sitä paremmiksi siinä harjaannumme. Mitä sitten tapahtuisi, jos kaikki kykenisivät käyttämään luovuuttaan paremmin?

– Elämä olisi kivempaa ja muutos pelottaisi ihmisiä vähemmän, Lauri Järvilehto tiivistää.

Teksti: Hanna Reinikainen

 

< Katso kaikki Onni työssä -kouluttajat